Hei
Lisään hirveän kiireisen kesän jälkeen nyt ensimmäisen uuden runoni. Toivon kovasti, että mikäli olette jatkossakin kiinnostuneita lukemaan näitä tuotelmiani, kertoisitte ideoita blogin kehittämiseksi. Selvää nimittäin on, etten kykene mitenkään runo/päivä tahtiin, joka oli tietysti alunalkaenkin aikas idealistista. Ideoista olisin iäti kiitollinen.
Rakkausrunoilija
Tässä pudottaa
sade päällesi
aikuiseksi kasvaneita kyyneleitä.
Putoavat sinuun
kuin pianot.
Ilman ulkoista jälkeä.
Pehmeinä tippuvat
ne hymyilijän posket.
Tai lapsen.
Ne ovat minun kyyneleitäni,
enkä tahdoa
siasta puhua.
lauantai 15. syyskuuta 2007
perjantai 11. toukokuuta 2007
Perjantai 11.5
Sinä.
Huomiseen johtava tieni.
Kaksi kaistaa,
yksi suunta.
Kuumat renkaat
pitkän matkan jälkeen.
Umpikujani.
Huomiseen johtava tieni.
Kaksi kaistaa,
yksi suunta.
Kuumat renkaat
pitkän matkan jälkeen.
Umpikujani.
torstai 10. toukokuuta 2007
keskiviikko 9. toukokuuta 2007
Keskiviikko 9.5
Tänne voin lepäämään käydä,
täällä kaikki on niin hyvää.
Suutelen tähän.
Suutelen vähän.
Varovasti.
Haurasta kaikki on kuin lasi.
Häpykummullasi.
täällä kaikki on niin hyvää.
Suutelen tähän.
Suutelen vähän.
Varovasti.
Haurasta kaikki on kuin lasi.
Häpykummullasi.
tiistai 8. toukokuuta 2007
Tiistai 8.5
Vapaapäivä
Tänään minut saattoi epätasapainoon
kesän kangastus helmihangella.
Otin vapaapäivän.
Heitin housut hattuhyllyyn,
haaveilin.
Ilma ympärilläni on keveää,
tuuli perhosen henkäisyistä noussut.
Kaiken se on vienyt niin kauas
että päivän kestää palata.
Minun sieluni portit
ovat auki kaikki.
Minä tuuletan.
Tänään minut saattoi epätasapainoon
kesän kangastus helmihangella.
Otin vapaapäivän.
Heitin housut hattuhyllyyn,
haaveilin.
Ilma ympärilläni on keveää,
tuuli perhosen henkäisyistä noussut.
Kaiken se on vienyt niin kauas
että päivän kestää palata.
Minun sieluni portit
ovat auki kaikki.
Minä tuuletan.
maanantai 7. toukokuuta 2007
Maanantai 7.5
Kun poistit
rakkaudeltani
sen palaneet
vahasiivet.
Kun suutelit
minua otsalle.
Voimaton olo yrittäessäni.
Lentää.
rakkaudeltani
sen palaneet
vahasiivet.
Kun suutelit
minua otsalle.
Voimaton olo yrittäessäni.
Lentää.
sunnuntai 6. toukokuuta 2007
Sunnuntai 6.5
Sinä kävelet
minua vastaan
kuin kävelisit
vastaan myrskytuulta.
Paljaspäin ja unohdettuna.
Olet huulilleni
hetken viulu
jota jousena soittaa.
Vain hetken.
Sitten olet
jo laulu
jota tuuli hiljaa toistaa.
Puissa soit
ja virran kuohuissa.
Illan tullen
olemme vettä
virtaamme vain
etsien merta.
Olet pieni
heleä-ääninen lintu
olet huulilta juokseva viini.
Lopulta taivut
kuin pajunoksa
kauniille kaarelle.
Hymyillen suljet silmäsi.
Nukahdat.
Olet merellä.
Hiljaa soudat
untesi sinessä.
minua vastaan
kuin kävelisit
vastaan myrskytuulta.
Paljaspäin ja unohdettuna.
Olet huulilleni
hetken viulu
jota jousena soittaa.
Vain hetken.
Sitten olet
jo laulu
jota tuuli hiljaa toistaa.
Puissa soit
ja virran kuohuissa.
Illan tullen
olemme vettä
virtaamme vain
etsien merta.
Olet pieni
heleä-ääninen lintu
olet huulilta juokseva viini.
Lopulta taivut
kuin pajunoksa
kauniille kaarelle.
Hymyillen suljet silmäsi.
Nukahdat.
Olet merellä.
Hiljaa soudat
untesi sinessä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)