Lähestyvä askel
vaikea ottaa
sinua kohti
rakkaus minussa
venyttää väsyneitä käsiään.
Kohti sinua putoan.
Rakkautesi palopurjeeseen
Putoan
putoan.
maanantai 30. huhtikuuta 2007
sunnuntai 29. huhtikuuta 2007
Sunnuntai 29.4
Keittiön pöytä on polttavan kylmä.
Keittiön pöytä
on kaikista
tuntemistani
huonekaluista
viheliäisin.
Keittiön pöytä
on minulle kuollut.
Keittiön pöydän äärellä eilen
katsoit minua silmiin
ja kuin korkkiruuvilla
avasit sieluani.
(en sano sinua silti kieroksi)
Löysit liikaa rumaa.
Korkinpalasetkin murenivat.
Olin hukkua niihin ja kyyneliin.
Sinun kenkäsi eivät loju
enää eteisessä.
Minä olen kaikesta tyhjä.
Keittiön pöytä
on kaikista
tuntemistani
huonekaluista
viheliäisin.
Keittiön pöytä
on minulle kuollut.
Keittiön pöydän äärellä eilen
katsoit minua silmiin
ja kuin korkkiruuvilla
avasit sieluani.
(en sano sinua silti kieroksi)
Löysit liikaa rumaa.
Korkinpalasetkin murenivat.
Olin hukkua niihin ja kyyneliin.
Sinun kenkäsi eivät loju
enää eteisessä.
Minä olen kaikesta tyhjä.
perjantai 27. huhtikuuta 2007
Lauantai 28.4
Nainen makaa minun edessäni
ja tiedän
kuka hän on.
Itseäni en tunne
ja se
on outoa.
Hanki on kasvanut
minun muistini päälle.
Pakkanen tehnyt kaikkensa.
Tehnyt minusta hullun.
Ei hullua.
Kuvittele viidakko.
Näetkö?
Allasi.
Sinne tippuu musta hattu.
Katse seuraa pudotusta.
Se ei lopu
ennen lumen tuloa.
Sitten makaa musta silinterihattu
puuterilumella
eikä katse irtoa.
Ymmärrätkö nyt tilani?
Olet Lunta Viidakkoon,
enkä omaa nimeäni tiedä.
ja tiedän
kuka hän on.
Itseäni en tunne
ja se
on outoa.
Hanki on kasvanut
minun muistini päälle.
Pakkanen tehnyt kaikkensa.
Tehnyt minusta hullun.
Ei hullua.
Kuvittele viidakko.
Näetkö?
Allasi.
Sinne tippuu musta hattu.
Katse seuraa pudotusta.
Se ei lopu
ennen lumen tuloa.
Sitten makaa musta silinterihattu
puuterilumella
eikä katse irtoa.
Ymmärrätkö nyt tilani?
Olet Lunta Viidakkoon,
enkä omaa nimeäni tiedä.
torstai 26. huhtikuuta 2007
Perjantai 27.4
Notkealle varrelle
olet
liian kaunis
kukka kantaa.
Ja liian pieni keto.
Kasvojasi katsellessani
usein aivastan.
Hermostoni sinusta
on aina niin ihanan kylläinen.
olet
liian kaunis
kukka kantaa.
Ja liian pieni keto.
Kasvojasi katsellessani
usein aivastan.
Hermostoni sinusta
on aina niin ihanan kylläinen.
keskiviikko 25. huhtikuuta 2007
Torstai 26.4
Tämän hetken
puhallan palloon
se on jo mennyt.
Olet mennyt.
Odotan junaa
matkalla kotiin
hitaasti kulkee
se on jo mennyt.
Asemalaiturilla
seisoo tyttö pallo kädessään.
Heikko käsi,
vahva rakkaus
ja minä
puhaltamassa tuleen,
tuuleen,
korvaasi.
Pallo ja minä
saavutamme taivaan.
puhallan palloon
se on jo mennyt.
Olet mennyt.
Odotan junaa
matkalla kotiin
hitaasti kulkee
se on jo mennyt.
Asemalaiturilla
seisoo tyttö pallo kädessään.
Heikko käsi,
vahva rakkaus
ja minä
puhaltamassa tuleen,
tuuleen,
korvaasi.
Pallo ja minä
saavutamme taivaan.
tiistai 24. huhtikuuta 2007
Keskiviikko 25.4
Ilman rakkautta
rytmi nopea
puserosi alle
Pakko päästä
90-luvun minä,
nuori,
into
into
intohimoinen
kiss fm vasta perustettu
kokeilen rintojen pehmeyttä
Rinnat muistan
sinut olen jo unohtanut
Riina tai tiina
Anteeksi kova puristus.
rytmi nopea
puserosi alle
Pakko päästä
90-luvun minä,
nuori,
into
into
intohimoinen
kiss fm vasta perustettu
kokeilen rintojen pehmeyttä
Rinnat muistan
sinut olen jo unohtanut
Riina tai tiina
Anteeksi kova puristus.
maanantai 23. huhtikuuta 2007
Tiistai 24.4
Paljasjalkapako
Junaan nousseet
tytön askeleet
tunti sitten,
ehkä kolme.
Minua varjostavat
tämän näännyttävän lähdön kaikki seikat.
Sirot kenkäsi
jäivät ovelleni
miten voin palata kotiini.
Tiskeissä sinun huulipunasi nauraa minulle,
viimeinen muisto herkistä huulistasi.
Makuuhuoneen sinetöin
nukun sohvalla tämän talven viimeiset yöt.
Hei lukija
Julkaisen tänään tässä blogissa ensimmäisen monista kirjoittamistani runoista. Runoja lisään joka päivä yhden (aivan nimen mukaisesti). Runojen oikeudet pysyvät luonnollisesti minulla, mutta jos lainaaminen kiinnostaa, niin viestittele. Kommentteja otan vastaan mielelläni, mutta tärkeintä on, että viihdyt runojeni luona.
hei,
lukija
hei,
lukija
Maanantai 23.4
Munasolusi pinta
niin halkeamattomana kuin voikin olla
on vastassa odottamatonta innostustani
voimaa
jonka alaisina suuremmatkin metsät
ovat kaatuneet surkeissa myrskyissä
joita fennoskandian alueelle on työntynyt.
niin halkeamattomana kuin voikin olla
on vastassa odottamatonta innostustani
voimaa
jonka alaisina suuremmatkin metsät
ovat kaatuneet surkeissa myrskyissä
joita fennoskandian alueelle on työntynyt.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)